Kun stressi purkautuu…

En haluaisi ajatella, että niinkin iloisen juhlan kuin häiden suunnittelu aiheuttaisi kenellekkään mitään stressiä tai mielipahaa, mutta niinhän se menee, että ainakin jotain isompaa järjestää ja kutsuu ihmisiä koolle, niin sitä sattuu ja tapahtuu. Tämä viikko on ollut meille erityisen raskas juuri ”häästressin” takia. Vaikka mitään vakavaa ei ole sattunut, olemme ottaneet Samulin kanssa useamman kerran yhteen ja riidelty ehkä enemmän kuin koskaan tänä vuonna. Tuntuu kuin olisimme ajautuneet ikään kuin eri puolille. Kuulostaa kauhealta ja ehkä pikkumaiseltakin, joku saattaisi jopa ajatella, että ”mitäs järjestätte, turha valittaa”, mutta kuten tuossa äsken kirjoitin, aina tulee jotain ongelmia. Meillä on hääjärkkäilyt sujuneet ihan hyvin ja kaikki on ollut mallillaan. Nyt vaikeuksia aiheuttavat meistä riippumattomat syyt ja syyt joihin emme voi vaikuttaa. Tuntuu pahalta, sillä haluaisin jotenkin auttaa ja tietenkin ratkaista ongelman.

Häihin on muutama viikko aikaa, ja olen tämän viikon aikana pohtinut sitä, että mitä häät oikein merkitsevät ja kenelle? Monelle vieraalle ne ovat taatusti hauska juhla jonne mennä viettämään iltaa ja juhlistamaan totta kai hääparia. Meille, morsiamelle ja sulhaselle se merkitsee usean vuoden ”uurastuksen”, suunnittelun ja ajallisen panostuksen huipentumista. Siksi sen tiimoilta syntyykin stressiä, siksi se aiheuttaa paineita ja siksi monet parit saattavat riitautua hääjärjestelyiden tiimoilta. Tietenkin häät ovat paljon muutakin, kuin vain se hääjuhla, se on kahden ihmisen elämän yhdistymistä sekä rakkauden juhla. Me ihmiset mietimme kuitenkin myös käytännön kautta, joten vaikka ne henkiset bileet ja onnellisuus siellä pään sisällä olisikin, niin kyllä se silti stressaa onko ruoka hyvää, viihtyvätkö vieraat, riittävätkö hääbudjetin rahat jne.?

Voisinpa kirjoittaa, että tämä stressaaminen on turhaa ja että ei kannata, mutta en voi. Jokaiselle se tulee jossain vaiheessa hääjärjestelyjä, ottipa sitä kuinka rennosti. Sitä voi kuitenkin helpottaa. Olen oppinut sen, että aina jos elämässä jokin asia vaivaa, puhu siitä! Ongelma ei välttämättä katoa tai sitä ei voi välttämättä puhumalla ratkaista, mutta se silti helpottuu.

Voin kertoa yhden esimerkin tältä viikolta. Hääpukuani piti vielä muokata ompelijan toimesta ja koska nyt on lomakausi meneillään, voit varmaan kuvitella, ettei vapaana olevan ammattilaisen löytäminen ole helpointa. Soittelin töissä ruokatunnilla eri ompelimoita läpi, kunnes tärppäsi! Matkaa oli kuitenkin tuohon kyseiseen liiketilaan sen verran, että jouduin pettyneenä sanomaan puhelimeen, että en mitenkään pääse sinne, sillä meillä ei ole autoa. Työkaverini kuitenkin kuuli tämän ohimennen ja huikkasi, että hän voi lähteä töiden jälkeen viemään minua sinne. Olin niin liikuttunut ja onnellinen sillä eihän hänen olisi tarvinnut edes tarjoutua kyyditsemään minua. Puku saatiin korjattua ajoissa ja vieläpä todella nopeasti. Tästä iso kiitos kuului ompelijalle, joka ystävällisesti otti minut ”ylimääräisenä” asiakkaana ja tietenkin ihanalle työkaverilleni joka auttoi.