Varasin häämeikkaajani alun perin heti tammikuussa 2020, kun vielä uskoimme menevämme naimisiin sen vuoden heinäkuussa. Minulle oli alusta alkaen selvää, että haluaisin teettää myös koemeikin. Valitsin meikkaajan hääpaikkamme läheltä Hangosta, eikä hän ollut minulle entuudestaan tuttu. Halusin etsiä hänen kanssaan yhteistä näkemystä meikistäni jo hyvissä ajoin ennen hääpäivää.

En ollut tuolloin koskaan ollut ammattilaisen meikattavana. Vuosikymmeniä aikaisemmin olin harkinnut meikkaajalla käymistä vanhojen tansseja varten, mutta äitini ja hänen kosmetologiystävänsä keksivät paremman idean: vanhojentanssimeikkini suunnitteli meikkaaja, mutta se tehtiin hyvissä ajoin etukäteen, ja hän opetti minut tekemään meikin itse ja myi minulle siihen tarvittavat tuotteet. Siitä oli minulle tuolloin paljon iloa, sillä saatoin käyttää saamiani oppeja myöhemmin muiden juhlameikkien tekemiseen. Osa ystävistäni teetti meikkinsä meikkaajalla itse vanhojentanssipäivänä, ja muistan, etteivät he kaikki olleet erityisen tyytyväisiä meikkeihinsä.

Meikkaajan varaamisen jälkeen työurallani tapahtui yllättävä käänne, jonka sivujuonne oli, että päädyin lyhyen ajan sisällä varsin usein ammattimeikkaajan käsittelyyn. Kun häämme vielä siirtyivät kahdesti, ehdin käydä työni puolesta todella monta kertaa meikattavana ennen kuin häämeikin suunnitteleminen oli taas ajankohtaista. Häät olivat minulla mielessä aina istuessani meikkaajan tuoliin, ja opettelin analysoimaan, miksi pidin jostakin lopputuloksesta enemmän kuin toisesta, ja kommunikoimaan siitä meikkaajien kanssa niin, että he saisivat ajatuksestani kiinni. Se oli todella hyödyllistä tulevaa häämeikkiäni ajatellen, sillä en ole erityisen visuaalinen ihminen enkä taitava meikkaamaan, enkä olisi vielä kaksi vuotta sitten välttämättä osannut sanoa koemeikistä muuta kuin sen, pidinkö siitä vai en.

Häämeikkini koemeikkiä hankaloitti käytännössä se, että se piti tehdä Hangossa, jonne on kotoani yli 1,5 tunnin ajomatka. Lykkäsin koemeikkiajan varaamista siinä toivossa, että keksisin Hankoon muutakin asiaa, enkä joutuisi ajamaan sinne yksinomaan koemeikin takia.

Kun toukokuun alussa vihdoin laitoin meikkaajalleni viestiä, hänellä olikin minulle erittäin huonoja uutisia: hänen varauskalenterinsa oli jo aivan täynnä häihimme saakka eikä yhtäkään aikaa ollut enää vapaana. En siis voinutkaan varata koemeikkiaikaa! Olin todella stressaantunut ja suorastaan masentunut asiasta. Tiesin työssä kartuttamieni kokemusten perusteella, että vieraan meikkaajan tekemä meikki olisi varsin todennäköisesti erilainen kuin olin toivonut – eikä mitenkään välttämättä minun makuuni.

Pyysin meikkaajaa kertomaan, jos hänelle tulisi peruutusaikoja. Häihin oli vielä yli kaksi kuukautta aikaa, ja vakuuttelin itselleni, että joku asiakas tulisi taatusti kipeäksi ja joutuisi perumaan varaamansa ajan.

Suureksi helpotuksekseni peruutusaika vapautui heti muutaman päivän päästä ja osui päivälle, jonka pystyin ottamaan töistä vapaaksi lyhyellä varoitusajalla. Otin kiitollisena vastaan tarjotun ajan ja lähetin hääpaikkamme Hangon Casinon ravintoloitsijalle viestin kysyäkseni, sattuisiko hän ehtimään palaveerata kanssani samana päivänä. Suureksi ilokseni se onnistui, joten sain kuin sainkin hoidettua Hangossa kaksi asiaa samalla vierailulla.

Olin miettinyt häämeikkiäni paljon, ja minulla oli siitä varsin selvä visio: Halusin hehkeän kuulaan ja hieman kimaltavan pohjan, kylmän vaaleanpunaisen huulipunan ja kylmän vaaleanpunaista luomiväriä, jonka sävy olisi mahdollisimman lähellä arjessa lähes päivittäin käyttämäni luomivärin sävyä. En halunnut meikin olevan kovin voimakas, sillä koen voimakkaan meikin vanhentavan minua, ja nelikymppisenä morsiamena näyttäisin häissäni mieluummin ikäistäni nuoremmalta kuin vanhemmalta. Toisaalta halusin kuitenkin yläripsien tyveen kohtalaisen näyttävät rajaukset, sillä sellaisia käytän myös arjessa.

Olin tuonut omia meikkejäni mukanani, ja luomivärin sävyn valitseminen onnistui helposti, kun saatoimme verrata sävyjä toisiinsa. Kysyin myös mahdollisuudesta käyttää meikissä omaa luomiväriäni, mutta se ei ollut mahdollista, koska luomivärini on voidemainen ja silmämeikki oli tarkoitus tehdä puuterimaisilla luomiväreillä. Meikkaaja kuitenkin löysi varsin lähellä omaani olevan pinkin luomivärin teatterimaskeeraukseen suunnitellusta meikkipaletista.

Olin koko ajan ajatellut, että pinkki luomiväri tulisi liikkuvalle luomelle, sillä siihen laitan sen arkimeikissäni, ja meikkaaja piti tätä yhtenä mahdollisena vaihtoehtona. Hän suositteli kuitenkin häämeikkiin liikkuvalle luomelle vaaleaa, lähes valkoista sävyä ja ehdotti, että vaaleanpunaista käytettäisiin syventävänä sävynä. Koska kyseessä oli koemeikki, saatoin riskittä suostua kokeilemaan hänen ehdottamaansa vaihtoehtoa.

En päässyt katselemaan itseäni peilistä meikkauksen aikana, vaan näin koko meikin kerralla, kun se oli valmis. Jännitin aika tavalla, miltä lopputulos näyttäisi – ja kun viimein näin sen, olin lähinnä kauhistunut. Valitsemani voimakas pinkin sävy ei mielestäni toiminut meikkaajan visioimassa meikissä ollenkaan. Meikkaaja oli käyttänyt pinkkiä paitsi luomivaon varjostusvärinä myös alaripsien rajaamiseen, joten pinkkiä oli silmieni ympärillä monella suunnalla. Itse luomet olivat sovitusti valkoiset. Koska pinkin sävy oli niin puhdas ja voimakas, mieleeni tuli lasteni suosima piirrossarja Pipsa Possu, jossa päähenkilöiden silmät on normaalisti piirretty mustilla ympyröillä, mutta kun he sairastavat, silmää reunustava ympyrä muuttuu pinkiksi. Koska olen tottunut värikkääseen luomiväriin liikkuvalla luomella, luomen valkoisuus toi sekin mieleeni sairauden kalvakkuuden, ja teatteripinkki sen ympärillä silmätulehduksen. Vaikutelma olisi varmasti ollut toisenlainen, jos tehostevärinä olisi käytetty maanläheisempää murrettua sävyä, jollaisia luomiväripalettien pinkit sävyt yleensä ovat.

Koska kyseessä oli koemeikki, mitään ongelmaa ei kuitenkaan ollut. Pidin possu- ja tulehdusmielikuvat omana tietonani ja ilmaisin meikkaajalle kohteliaasti, ettei pinkki alarajaus tuntunut omalta ja että tämän kokonaisuuden nähtyäni haluaisin kokeilla toista puheena ollutta vaihtoehtoa, jossa pinkki väri olisi liikkuvalla luomella.

Koska olimme aloittaneet kahdesta harkitsemastamme vaihtoehdosta vaaleammalla, meikkaajan oli helppo näyttää minulle toinenkin vaihtoehto lisäämällä valkoisen luomivärin päälle vaaleanpunaista ja vaaleanpunaisen päälle vaaleanruskeaa, jota hän ehdotti uuden version varjostusväriksi. Hän poisti pinkit alarajaukset ja teki uudet samalla vaaleanruskealla. Uusi versio oli todella paljon enemmän makuuni ja tunsin siinä itseni todella paljon enemmän omaksi itsekseni kuin ensimmäisessä.

Teimme myös pohjan osalta suunnitelmia tehdä joitakin asioita varsinaisessa meikissä toisin. Lisäksi vaihdoimme huulipunan värin ja päätimme käyttää omaa huulipunaani, jonka päälle meikkaaja taputteli vielä luomiväriä saadakseen sävyt sointumaan yhteen. Oman huulipunan käyttö oli meikkaajan mielestä hyvä ajatus siksikin, että voisin lisätä huulipunaa tarvittaessa päivän mittaan.

Olen todella iloinen, että onnistuin kuin onnistuinkin saamaan ajan koemeikkiin. Meikkisuunnitelma muuttui koemeikin aikana dramaattisesti, ja nyt kun olen nähnyt viimeisimmän luonnoksen, voin jo suhtautua luottavaisin mielin siihen, että osaan itse hääpäivänä olla meikkiini tyytyväinen.

Marian vinkit onnistuneeseen koemeikkiin

– Varaa koemeikki hyvissä ajoin.

– Mieti, osaatko sanoa, miksi pidät jostakin meikistä enemmän kuin toisesta. Jos asia tuntuu vaikealta, katsele kuvia erilaisista juhlameikeistä ja kokeile meikata itse itseäsi eri tavoin hahmottaaksesi, miten eri elementit kuten luomiväri ja rajaukset vaikuttavat kokonaisuuteen. Mieti, miten kuvaisit havaintojasi meikkaajalle.

– Ota omia meikkejä mukaan, jotta voit näyttää meikkaajalle esimerkkejä sinulle mieluisista värisävyistä. Voit halutessasi myös keskustella hänen kanssaan mahdollisuudesta käyttää häämeikissä osin omia suosikkituotteitasi.

– Kerro meikkaajalle suoraan mutta kohteliaasti, jos et pidä lopputuloksesta, ja yritä selittää mahdollisimman tarkasti, mitä toivoisit hänen tekevän toisin.

– Mikäli ensimmäinen koemeikki ei miellytä, kysy mahdollisuutta kokeilla toisenlaista vaihtoehtoa joko samalla kertaa tai toisena päivänä.

– Mikäli vierastat vain yhtä koemeikin osaa kuten silmämeikkiä, voit kysyä toiselle päivälle aikaa pikameikkiin, jossa keskitytään ainoastaan siihen meikin osaan, jota haluaisit muuttaa.

Kuva Irina Gromovataya Pixabaystä 

131 vastausta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.