Meidän rakkaustarinamme on saanut alkunsa niinkin romanttisesta paikasta kuin Tinder. Monella tuntuu olevan viha-rakkaussuhde kyseiseen sovellukseen ja niin oli minullakin. Ainakin siihen päivään asti, kunnes tapasin mieheni. Kukapa olisi arvannut, että löydän sovelluksesta tulevan aviopuolisoni.

Asumme kerrostalo kolmiossa Helsingissä ja meidän lisäksi perheeseemme kuuluu myös 6-vuotias tyttäreni. Mieheni ylitti alkuvuonna kolmenkympin rajan ja itselleni vuosia on kertynyt 28. Elämme hyvin tavallista elämää, käymme molemmat töissä ja tytär esikoulussa.

Ajoittain toivon, että olisin tutustunut mieheeni jo nuorempana. Toisaalta olen kiitollinen myös siitä, että minulla on ihana tytär ja elämä on kasvattanut minua ylä- ja alamäillä. Olenpahan oppinut kunnioittamaan itseäni, tiedän mitä haluan parisuhteelta ja mitkä arvot ovat minulle tärkeitä.

Monesti olen kuullut vastakohtien täydentävän toisiaan, ja osittain voin allekirjoittaa sen. Koen mieheni täydentävän minua. Hän on luonteeltaan rauhallisempi, hieman varautuneempi ja ehkä jopa tasapainoisempi kuin minä. Minä taas olen se spontaanimpi ja sosiaalisempi osapuoli.

Emme juuri riitele, sillä emme pidä siitä eikä kumpikaan meistä ole riidanhakuista sorttia. Vietämme mielellämme aikaa molempien perheiden kanssa, meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja teemme mielellämme asioita yhdessä. Koen, että suhteessamme on hyvä tasapaino parisuhteen, perheen, työn, harrastuksien ja vapaa-ajan välillä. En ole koskaan ollut näin onnellinen parisuhteessa. Minulla on hyvä olla ja viimein koen, että minua rakastetaan ja arvostetaan juuri omana itsenäni. Olen löytänyt sen oman puuttuvan palaseni, miehen, jonka kanssa menen ensi kesänä naimisiin.

 

     

 

 

Tervetuloa seuraamaan meidän matkaamme kohti kesähäitä 2018!

– Sara ♥

121 vastausta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.