En olisi voinut uskoa, mutta kyllä se on hiljaa hiipinyt mieleeni ja ottanut vallan, nimittäin häästressi! Hassua, sillä aikaisemmin ajattelin, ettei näin voi minulle käydä. Häät ovat iloinen juhla, eikä niiden suhteen kannata (ainakaan etukäteen) stressata. En vain voi tälle mitään, pakko se on myöntää, reilu kuukausi häihin ja pinna on kireällä. Järjestelyt ovat ihan hyvällä mallilla, mutta minusta tuntuu, että mitä lähemmäs päivä tulee, sitä enemmän haluaisin juhlaan koristeita, syötävää, juotavaa ja muuta pientä sälää.
Minulla on tapana keksiä silloin tällöin sitkeitä päähänpinttymiä. Näillä tarkoitan sitä, että haluan jonkun tietyn jutun vaikkapa koristeen, jota metsästän sitten viimeiseen asti (maksoi mitä maksoi, se on saatava). Näin on nyt käynyt esimerkiksi eräiden menúpidikkeiden kohdalla, joita voi tilata VAIN Kiinasta (Suomestakin löytyi vastaavat, mutta niitä myyvä yritys ei myy yksityishenkilöille). Toinen tällainen mieltäni vaivannut asia ovat ilmapallot. Haluan sellaiset tietynlaiset, tietyn väriset ja tietyllä tavalla sydämen muotoiset. Vastaavia on tullut vastaan paljonkin, mutta ei, eivät ne käy kun pitää olla just sellaiset kun olen alun perin kuvitellut. Todella ärsyttävää.
Stressiä on hieman myös tullut muiden ihmisten tiimoilta. Minua on alkanut ärsyttää kyselyt; ”Eikö teille tule sitä ja tätä” ja ”Mitä, ettekö tätä tyyppiä olekaan kutsuneet” – puren huulta aina kun muun muassa nämä asiat tulevat puheeksi. Tämä on tietenkin ihan tyhmää, sillä lähimmäiset ja ystävät eivät todellakaan tarkoita pahaa. Minulla on myös sellainen olo, ettei häästressistä saisi puhua, että se on jotenkin todella turhamaista valittamista edes mainita, että stressaa. Ihmisille tulee varmaankin mieleen perinteinen kuva bridezillasta, joka huutaa kaasoilleen ja miehilleen kuin viimeistä päivää. Minua myös hieman ketuttaa, että tämä rooli on sysätty nimenomaan naisille. Niin se vaan menee, että naiset osaavat ajatella hieman pidemmälle kuin miehet, sitä kautta ehkä hieman ennakoida mahdollisia ongelmia ja näin ollen naiset stressaavat enemmän. Miehet elävät päivä kerrallaan, eivätkä huolehdi niin paljoa tulevaisuudesta. Miehet luottavat siihen, että kaikki järjestyy (ja tottahan tämä on).
Kolmas asia joka stressaa suunnattomasti on raha. Jotenkin minulle nyt konkretisoituu tuo törsäämisen määrä. Mietin koko ajan mistä voisimme säästää ja, että olisiko sittenkin pitänyt järjestää todella pienet häät? Aina kun häätililtämme hupenee rahaa, rinnasta ottaa (näin vertauskuvainnollisesti). Mietin myös koko ajan mitä kaikkea muuta tällä rahalla olisi voinut tehdä, olisin voinut maksaa opintolainan, luottokortit, käsiraha asuntoon…! Apua! Kertokaa etten ole ainut, joka käy läpi näitä ajatuksia? Olisi ihanaa saada vertaistukea!
Ah, häät ovat kunnon maratonprojekti, ja vaikka niitä on ihana suunnitella, yhä useammin iskee ajatus, että milloin saa ajatella muutakin, milloin tästä vapautuu… Mutta stressiin onneks auttaa liikunta, hyvät unet ja se että tosiaan puuhaa joskus ihan muuta. Ja nakittaa kaasoja ja bestmaneja. Mutta näen jo unia siitä, mitä kaikkea on vielä tekemättä ja että hääpäivä koittaa ja kaikki on kesken… 1,5 kuukautta vielä armonaikaa.
Kiitos kommentista. Minullakin samoja ajatuksia ja todella hyvin sanottu tuo maratonprojekti. Nyt kun tarkemmin miettiin, olemme suunitelleet meidän häitä kohta kaksi vuotta, joten tämä ei ole ihan mikään pikaprojekti ollut 🙂
Tsemppiä myös sinne suunnitteluun <3
-Petra
Kuulostaa tutulta suurin osa noista mietteistäsi! Erityisesti tuo ”eikä teidän häihin muka tule sitä ja tätä” ja ”ettekö muka ole kutsuneet tyyppejä X, Y ja Z?” -kysely ottaa päähän. Tiedän toki ettei kyselijä tarkoita pahaa, MUTTA tuollainen kysely on todella ajattelematonta. Ihan kuin morsiuspari ei olisi todella huolella miettinyt jokaista kutsuttavaa ja sitä, mihin häissä panostetaan ja mihin ei.
Rahan menokin välillä ahdistaa ihan vaan siksi, että sitä menee niin sairaasti. En tosin mieti lainkaan mitä muuta sillä saisi: esimerkiksi asunnon ostoon on koko elämä aikaa. Häät ovat tässä ja nyt 🙂
Moikka Heidi!
Kiitos kommentistasi! Todella hyvin sanottu ja tuon rahan suhteen olet myös oikeassa. Asuntoon ehtii tässä vielä säästelemään 🙂 Huh tulipa hyvä mieli ja stressi helpottui myös. Kiva kuulla, että siellä linjoilla on kohtalotovereita.
-Petra